Onko tekoälyssä kupla

Kysymys esitetään yleensä väärin. "Onko tekoäly kupla" kuulostaa kysymykseltä siitä, toimiiko tekniikka. Se ei ole sitä.

Kupla tarkoittaa taloudessa tilannetta, jossa johonkin sijoitetaan enemmän rahaa kuin siitä on lähivuosina saatavissa takaisin. Se on väite investointien ja tuottojen välisestä kuilusta, ei väite siitä, etteikö malli osaisi kirjoittaa yhteenvetoa. Rautatiet olivat kupla 1840-luvulla ja valokuitu vuonna 2000. Molemmat romahtivat sijoituksina ja jäivät silti maahan, missä niitä käytetään edelleen.

Tässä jutussa on kaksi lukusarjaa. Ensimmäinen kertoo, paljonko rahaa menee sisään. Toinen kertoo, paljonko sieltä on toistaiseksi tullut ulos.

Mitä sisään menee

Microsoftin, Alphabetin, Metan ja Amazonin yhteenlaskettujen investointien odotetaan yltävän tänä vuonna 760 miljardiin dollariin. Vuonna 2025 sama luku oli 413 miljardia, joten kasvua on 84 prosenttia yhdessä vuodessa.

Luku ei ole vakaa vaan nouseva. Heinäkuun lopussa julkaistujen toisen neljänneksen tulosten yhteydessä Amazon, Alphabet ja Meta korottivat kukin arviotaan. Yksittäisiä yhtiölukuja kannattaa lukea varoen, koska Microsoftin tilikausi ei noudata kalenterivuotta, jolloin eri lähteet päätyvät samasta yhtiöstä eri lukuun.

Raha ei mene malleihin vaan betoniin, kupariin ja piihin. Se on konesaleja, kiihdyttimiä, sähköliittymiä ja jäähdytystä, eli juuri sitä pinon alinta kerrosta, joka ei näy käyttäjälle missään. Osa kasvusta ei myöskään ole uutta kapasiteettia vaan sirujen kallistumista.

Mitä ulos on toistaiseksi tullut

Tähän on kaksi vastausta, ja ne osoittavat eri suuntiin.

Myyjän puolella kasvu on nopeaa. Toisen neljänneksen tuloksissa Amazonin pilvipalvelu kasvoi 37 prosenttia vuodentakaisesta, mikä oli sen nopein tahti 18 neljännekseen. Microsoftin tekoälyliiketoiminta kasvoi 123 prosenttia ja Alphabetin pilviliiketoiminta 82 prosenttia. Kysyntää siis on, ja se maksaa laskunsa.

Ostajan puolella tulos on vaatimattomampi. MIT:n NANDA-hankkeen selvitys The GenAI Divide: State of AI in Business 2025 kävi läpi 300 julkistettua yritysten generatiivisen tekoälyn käyttöönottoa sekä haastatteli ja kyseli johtajilta ja työntekijöiltä. Lopputulos: noin 30–40 miljardin dollarin panostusten jälkeen noin 95 prosentilla organisaatioista ei ollut mitattavaa vaikutusta tulokseen.

Tämä luku kiertää verkossa muodossa "95 prosenttia tekoälyprojekteista epäonnistuu", mikä ei ole sama asia. Mitattu asia oli vaikutus tulokseen, ei se, oliko työkalusta hyötyä kenellekään. Sadan hengen organisaatiossa voi olla sata ihmistä, joiden työ helpottui, ilman että se näkyy tuloslaskelmalla yhdelläkään rivillä.

Miksi molemmat lukusarjat voivat olla oikeassa

Neljä selitystä, jotka eivät ole toisiaan poissulkevia.

Pilotti ei ole tuotanto. Pilotti tehdään parhaalla mahdollisella aineistolla ja innostuneimmalla tiimillä. Tuotannossa tulevat vastaan oikeudet, integraatiot, poikkeukset ja ne käyttäjät, jotka eivät halunneet tätä.

Hyöty näkyy väärässä paikassa. Jos kymmenen ihmisen työstä säästyy tunti viikossa, se ei näy missään mittarissa, ellei joku päätä tehdä sillä tunnilla jotain muuta. Säästö, jota ei kerätä pois, ei ole säästö vaan väljyyttä.

Mittaaminen on aidosti vaikeaa. Ilman lähtötasoa ei voi osoittaa muutosta. Harva mittasi mitään ennen kuin aloitti.

Investoinnit ovat etukäteen ja tuotot jälkikäteen. Konesali rakennetaan vuosissa ja poistetaan kymmenessä. Vertaaminen yhden vuoden tuottoihin on väärä laskutoimitus. Se ei silti tarkoita, että mikä tahansa investointitaso olisi perusteltu.

Mikä kuplan puhkaisisi

Ratkaisevaa ei ole se, ovatko mallit hyviä. Ratkaisevaa on, riittääkö maksavaa kysyntää siihen kapasiteettiin, joka on jo tilattu. Kolme asiaa kannattaa seurata:

1. Pilviliiketoiminnan kasvu. Rakennettua kapasiteettia joko käytetään tai ei, ja se näkyy pilviyhtiöiden liikevaihdossa nopeammin kuin missään ennusteessa.
2. Sähkö ja verkkoliityntä. Kapasiteettia ei voi ottaa käyttöön ilman sähköä, ja liittymisjonot ovat pitkiä. Tämä hidastaa buumia, mutta samalla se estää kaikkia rakentamasta kaikkea yhtä aikaa.
3. Laskennan hinnan kehitys. Jos hinta laskee nopeammin kuin käyttö kasvaa, tuotot eivät riitä. Jos hinta pysyy ja käyttö kasvaa, investointi kannatti.

Mitä tavallisen organisaation kannattaa tästä päätellä

Ei juuri mitään suoraan. Sinun päätöksesi ostaa tai olla ostamatta ei muutu siitä, paljonko Amazon investoi. Kolme kysymystä on hyödyllisempi kuin mikään makrokeskustelu:

1. Mitä tämä maksaa meille kuukaudessa käytön mukaan, ei kertaostona?
2. Mihin lukuun tämän pitäisi vaikuttaa, ja mikä se luku on nyt?
3. Mitä tapahtuu, jos toimittajan hinta nousee tuntuvasti ensi vuonna?

Kolmas on se, jonka kuplakeskustelu tekee ajankohtaiseksi. Investointien mittaluokka ja niistä toistaiseksi kertyneet tuotot eivät ole tasapainossa, ja jossain vaiheessa jompikumpi liikkuu. Sopimusta tehdessä kannattaa tietää, kumpaan suuntaan oma laskusi silloin joustaa.

Mitä tästä kannattaa jäädä mieleen

Yhdellä lauseella

Kysymys ei ole toimiiko tekoäly vaan tuottaako se lähivuosina takaisin sen, mitä siihen nyt kaadetaan, ja nämä kaksi kysymystä voivat saada eri vastaukset.

Sidonnaisuus

Työskentelen tekoälyalalla ja minulla on alan yhtiöön liittyviä taloudellisia sidonnaisuuksia, jotka on kerrottu vastuuvapaussivulla. Tämä juttu käsittelee vain julkisesti noteerattujen yhtiöiden itse julkaisemia lukuja, eikä se ota kantaa yksittäisten yhtiöiden näkymiin. Se ei ole sijoitusneuvo.